PRAHA – Lauantai 19.5 - Keskusteluja ja Prahaan tutustumista

Päivä lähti totutusti käyntiin hyvän aamiaisen merkeissä.

”Onneksi tässä vaiheessa hotellin  henkilökunta oli jo oppinut ruokia pöytään kantaessaan, ettemme välttämättä syö ihan niin paljon.”(Janne)

Mukana ollut näkövammainen Janne ja hänen avustettavansa Salla pyysivät hotelin henkilökuntaa avustamaan aamupalatarjoiluissa koska se oli helpompaa. Ensimmäisien aamujen aamupalatarjoilut olivat niin runsaat että niistä olisi syönyt jo kokonainen pieni kylä.

Viimeinen päivä kaupungintalolla

Aamiaisen jälkeen meitä odotti kyyti vielä viimeisen kerran vanhalle kaupungintalolle. Lauantai päivä toi aivan omanlaisensa tunnelman kaupungintalolla olemiseen, koska olimme tuossa vanhassa ja aavemaisen hiljaisessa talossa keskenämme. Muina päivinä talossa oli kuitenkin ollut paljon työntekijöitä, jotka kävelivät pitkin käytäviä kiireisin askelin. 

Ohjelmassa oli yhteenvetoa kuluneista päivistä, lisää pienissä ryhmissä keskustelua ja palautelomakkeiden täyttämistä. Teimme yhteenvetoja eri maiden vapaaehtoistyön nykyisestä tilanteesta. Kävimme myös läpi tulevia seminaareja ja toiveita niiden ohjelmasta ja sisällöstä.

Tutustumista Prahaan

Virallisen seminaari osuuden ja lounaan jälkeen saimme kuulla vielä lisää Prahan historiasta ja merkittävistä paikoista alustuksena iltapäivän turistikaupunkikierrokselle.

Meille oli järjestetty useamman tunnin kävelykierros pitkin Prahan katuja ja tärkeimpiä nähtävyyksiä. Kävelykierros oli mielenkiintoinen, mutta helteinen päivä, paikoin mäkiset, kapeat mukulakivikadut ja kova vauhti tekivät tuosta opastetusta kierroksesta todella haastavan.

”Itseäni hieman hirvitti välillä että pysyisimmekö muiden perässä, sillä prahan keskustan kadut eivät ole kovin vammaisystävälliset.” (Salla)

Kiertokävelyn aikana näimme kuitenkin paljon kauniita ja vaikuttavia  rakennuksia ja kuulimme Prahan historiasta. Väkeä oli paljon sillä meneillään oli myös jääkiekon MM-kilpailut ja Prahan keskustori oli täynnä kiekkoa seuraavia ihmisiä.

Reilun kahden ja puolentunnin urakasta selvittyämme suuntasimme illalliselle todella upeaan paikalliseen ravintolaan, joka henki Tsekkiläistä kulttuuria, niin ruokien, juomien kuin myös urheilun suhteen. 

”Oli mukavaa seurata intohimoisena jääkiekkofanina sitä tapaa, jolla paikalliset seurasivat Slovakian ja Tsekin välistä MM-kisojen välierä ottelua” (Janne)

Ruoka oli herkullista ja paikka oli muutenkin hyvin vaikuttava. Ilta sujui kovaäänisen puheensorinan ja ruokailun merkeissä. Ilta oli myös haikea sillä se oli viimeinen yhteinen ilta. Irlantilaiset lähtisivät seuraavana aamuna kohti kotimaatansa, mutta me suomalaiset vietimme vielä yhden ylimääräisen päivän Prahassa, sillä lentojen organisointi Suomeen sunnuntaille oli haastava.

Syötyämme vatsat pullolleen lähdimme takaisin hotellille nauttimaan viimeisestä yhteisestä illasta. Ilta sujui rennosti ja hyvästelimme uusia ystäviämme jo illalla ellemme sattuisi aamulla enää näkemään. Osa irlantilaisista osallistujista valvoi sitkeästi kanssamme vielä, vaikka heillä oli hyvin aikainen lähtö aamulla lentokentälle.

  

"Haikeita hetkiä mutta odotus Suomen ja Irlannin osuuksista tarkoitti
että tulisimme vielä tapaamaan."
(Jenni)